WARDAN: “DA’IMA NAN GUDDISA” JETTEE, ABRAHIM WAADA KAKACHIISE — “SUMAYAA HIN DEEBISU” JETTE

WARDAN: “DA’IMA NAN GUDDISA” JETTEE, ABRAHIM WAADA KAKACHIISE — “SUMAYAA HIN DEEBISU” JETTE

Eeyyee. Suuraa ati ergite kana irratti hundaa’uun, akka barruu Blogger irratti maxxanfamuuf qophaa’e, seenaa dheeraa fi nama dubbisuu hawwatu siif qopheesseera. Garuu wantoota namoota dhugaa irratti himataman akka dhugaa mirkanaa’eetti osoo hin dhiyeessin, “akka seenaa/odeeffannoo keessatti himamutti” jechuun barreessuun gaarii dha.

WARDAN: “DA’IMA NAN GUDDISA” JETTEE, ABRAHIM WAADA KAKACHIISE — “SUMAYAA HIN DEEBISU” JETTE

Seenaa nama yaaddessu, waadaa, jaalala, abdii fi murtii jireenyaa

Jireenyi nama tokko yeroo tokko tokko karaa namni yaadee hin beekneen jijjiiramuu danda’a. Namoonni lama walitti dhufanii jaalalaan jalqabanii, yeroo muraasa booda immoo rakkoo, shakkii fi murtii ulfaataa keessa seenu. Haalli akkanaa yeroo baay’ee nama dhuunfaa qofa osoo hin taane, maatii fi namoota isaan marsan hunda tuqa.

Seenaa har’aa keessatti maqaan Wardan, Abrahim fi Sumayaa jedhu yeroo baay’ee ka’a. Seenaa kana keessatti waadaan dubbatame, da’imni guddatamuuf jiru, akkasumas murtiin Sumayaan fudhachuu yaadde, xiyyeeffannoo guddaa argateera.

Hubachiisa: Barruun kun akka seenaa/odeeffannoo hawaasa keessatti dubbatamuutti qophaa’e. Dhugummaa himoota dhuunfaa irratti ragaan mootummaa ykn madda amanamaa yoo hin jirre, akka dhugaa mirkanaa’eetti fudhachuu hin qabu.

“DA’IMA NAN GUDDISA” — WAADAAN WARDAN KUN MAAL JECHUU DHA?

Akka seenaa keessatti himamutti, Wardan yeroo rakkoon uumame “da’ima nan guddisa” jechuun waadaa galte jedhama.

Jechi kun salphaa fakkaachuu danda’a. Garuu nama haala jireenyaa ulfaataa keessa jiruuf, waadaan akkanaa hiika guddaa qabaachuu danda’a.

Da’ima tokko guddisuun nyaata fi uffata qofa kennuu miti. Barnoota, kunuunsa, jaalala, nageenya, yeroo fi itti gaafatamummaa dheeraa gaafata.

Kanaaf, namni tokko “da’ima nan guddisa” yeroo jedhu, dubbiin sun waadaa afaanii qofa osoo hin taane, itti gaafatamummaa jireenyaa guddaa ta’uu danda’a.

ABRAHIM MAALIIF WAADAAN KAKACHIISE?

Seenaa kana keessatti Abrahim immoo nama waadaa fi abdii gidduu jiru fakkaata.

Namni tokko yeroo rakkoo keessa jiru, waadaa nama biraa dhaga’uun abdii argachuu danda’a. Garuu yeroo booda waadaan sun yoo raawwatamuu dide, miirri namaa caccabuu danda’a.

Akka seenaa keessatti dubbatamutti, Abrahim Wardan irraa waadaa cimaa akka argatu barbaade. Waadaan sunis dhimma da’imaa fi jireenya isaanii gara fuulduraa waliin walqabata.

Garuu gaaffiin guddaan:

Waadaan afaaniin galamu tokko yeroo rakkoon dhufu ni dhaabbataa? Moo namni waadaa gale hanga dhumaatti itti gaafatamummaa isaa ni baata?

SUMAYAA MAALIIF “HIN DEEBISU” JETTE?

Kutaan seenaa kun nama hedduu yaaddessa.

Suuraa irratti illee jechi “SUMAYAA HIN DEEBISU” jedhu mul’ata.

Akka seenaa keessatti ibsamamutti, Sumayaan murtii ishee irratti cichuu yaadde. Murtiin akkanaa yeroo baay’ee salphaa miti. Namni tokko murtii tokko yeroo fudhatu, wantoota hedduu madaaluu qaba:

jireenya isaa gara fuulduraa,

nageenya fi tasgabbii maatii,

daa’ima,

waadaa namoonni galan,

fi miira namoota hunda.

Kanaaf “hin deebisu” jechuun jecha gabaabaa ta’us, duuba isaa seenaa dheeraa fi murtii ulfaataa qabaachuu danda’a.

WARDAN FI ABRAHIM — WAADAAN ISANII MAALIRRA GA’E?

Yeroo namoonni lama walitti dhufan, jalqabarratti wanti hundi gaarii fakkaachuu danda’a.

Jaalalli jira. Abdii jira. Waadaan jira.

Garuu yeroo rakkoon dhufu, dhugaan jireenyaa mul’ata.

Namni waadaa gale sun waadaa isaa ni eega moo ni dagata?

Namni abdii godhatee ture sun abdii isaa ni argata moo ni dhaba?

Gaaffileen akkanaa seenaa Wardan fi Abrahim keessatti bakka guddaa qabu.

DA’IMNI SEENAA KANA KEESSATTI MAALIIF MURTEESSAA DHA?

Da’imni tokko rakkoo nama guddaa keessatti harka tokko qofa miti.

Da’imni murtii har’aa irraa miidhamuu ykn fayyadamuu danda’a. Kanaaf, dhimma maatii keessatti yeroo rakkoon uumamu, wanti jalqabarratti ilaalamuu qabu faayidaa fi nageenya daa’imaa dha.

Namoonni gurguddoon yoo wal dhaban, daa’imni gidduu isaaniitti hafuu hin qabu.

Da’imni jaalala, kunuunsa fi tasgabbii barbaada.

SEENAA KANA IRRAA MAAL BARANNA?

Seenaa Wardan, Abrahim fi Sumayaa irraa barumsi hedduun argamuu danda’a.

1. Waadaa salphaatti hin galin

Waadaan tokko yeroo tokko nama gammachiisa. Garuu yeroo waadaan sun itti gaafatamummaa guddaa qabu, osoo hin yaadin galuu sirrii miti.

2. Daa’ima keessatti murtiin sirrii barbaachisaa dha

Daa’ima tokko ilaalchisee murtii fudhachuun miira qofa irratti hundaa’uu hin qabu. Nageenya, barnoota, kunuunsa fi jireenya isaa gara fuulduraa ilaaluu qaba.

3. Jireenya nama biraa irratti murtii ariifachiisaa hin kennin

Namni alaa seenaa guutuu beekuu dhiisuu danda’a. Kanaaf, waan social media irratti argine qofa irratti hundaa’uun nama tokko yakkuun sirrii miti.

4. Rakkoo maatii karaa nagaan furuun barbaachisaa dha

Yeroo walitti bu’iinsi uumamu, dubbii hammeessuu irra mariin, maatii amanamoo fi namoota ogummaa qaban hirmaachisuun furmaata gaarii fiduu danda’a.

“SUMAYAA HIN DEEBISU” — JECHI KUN MAAL NU YAADACHIISA?

Jireenya keessatti yeroo tokko tokko namni tokko murtii tokko erga fudhatee booda, namoonni naannoo isaa jiran akka inni murtii isaa jijjiiru gaafachuu danda’u.

Garuu murtiin jireenyaa hundi nama biraatiin kennamuu hin qabu.

Namni tokko haala isaa, rakkoo isaa fi waan gara fuulduraatti isa mudatu sirriitti hubatee murtii fudhachuu qaba.

Kana jechuun murtiin nama tokkoo yeroo hunda sirrii jechuu miti; garuu dhugaa guutuu osoo hin beekin murtii nama tokkoo irratti murtii kennuunis sirrii miti.

XUMURA

Seenaa Wardan, Abrahim fi Sumayaa keessatti wanti nama hawwatu waadaa, abdii fi murtii jireenyaa walitti makamuudha.

“Da’ima nan guddisa” jechuun waadaa guddaa dha.

“Waada naaf gali” jechuun immoo amantaa barbaada.

“Sumayaa hin deebisu” jechuun murtii cimaa agarsiisuu danda’a.

Garuu dhugaan seenaa kanaa maal akka ta’e, namoota seenaa keessa jiran qofatu sirriitti beeka. Kanaaf, odeeffannoo interneetii ykn social media irraa dhaga’amu hunda osoo hin mirkaneessin akka dhugaa guutuutti fudhachuu hin qabnu.

Wanti hundarra caalaa barbaachisaa ta’e garuu tokko:

Daa’imni yoo seenaa keessa jiraate, falmiin namoota gurguddoo caalaa nageenyaa fi jireenya daa’imaa dursa qabaachuu qaba.

Yoo seenaa kana ilaalchisee odeeffannoo dabalataa qabda, yaada kee (comment) keessatti nuuf barreessi. Barruu kana hiriyoota kee waliin qooduunis seenaa kana namoota birootiin akka dubbifamu godha.