Seenaa Mucaa Fadhiidoo — Kutaa 4ffaa: Guyyaa Murtiin Haaraa Jalqabame

Seenaa Mucaa Fadhiidoo — Kutaa 4ffaa: Guyyaa Murtiin Haaraa Jalqabame

 Seenaa Mucaa Fadhiidoo keessatti kutaan darbe wantoota hedduu dubbistoota yaachisan kaasuun xumurame. Fadhiidoon yeroo dheeraa keessa rakkoo adda addaa mudachaa ture. Namoonni naannoo isaa jiranis waan isa mudate hubachuuf yaalaa turan.

Garuu yeroo tokko tokko jireenya keessatti wanti nama mudatu battalum furmaata hin argatu. Namni tokko waan darbe yaadatee, waan fuuldura jiruuf murtee sirrii dabarsuu qaba.

Kutaa 4ffaa keessatti, Fadhiidoon haala isaa sirriitti hubachuuf, waan darbe irraa barachuu fi gara fuulduraatti tarkaanfachuuf murtee tokko fudhata.

Guyyaa Haaraa

Ganama barii yeroo aduun ifa kennuu jalqabde, Fadhiidoon hirribaa ka'e. Halkan guutuu waan hedduu yaadaa ture.

Waan darbe hunda yeroo tokko tokko yaadachuun isaa garaa isaa dhiphisa ture. Garuu guyyaa sana wanti tokko adda ture.

Fadhiidoon ofitti akkana jedhe:

“Waan darbe jijjiiruu hin danda'u. Garuu waan har'a godhu fi waan boruuf murteessu nan danda'a.”

Jechi kun isaaf jabina kenne.

Fuula dhiqatee, uffata isaa uffatee, bakka inni deemuu qabuuf qophii godhe. Inni nama biraa irraa deebii eeggachuu qofa osoo hin taane, rakkoo isaa hubachuuf ofii isaatii tarkaanfii fudhachuu barbaade.

Namni Inni Arguu Barbaade

Fadhiidoon nama tokko waliin haasa'uu barbaade. Namni sun seenaa isaa keessatti bakka guddaa qaba ture.

Garuu gara nama sanaa deemuun salphaa hin turre.

Yeroo karaa irra deemaa ture, yaadni gara garaa sammuu isaa keessa darbu jalqabe.

“Yoo waan ani yaade sun dhugaa ta'e hoo?”

“Yoo deebiin ani barbaadu sun na gammachiisuu baate hoo?”

“Yoo waan darbe jijjiiruun hin danda'amne ta'e maal godha?”

Gaaffileen kunneen sammuu isaa keessa deddeebi'an.

Ta'us, Fadhiidoon duubatti hin deebine.

Haasaa Gabaabaa, Hiika Guddaa Qabu

Yeroo inni bakka sana ga'u, nama sana arge.

Jalqabarratti lamaan isaanii callisan.

Namni tokko waan hedduu jechuu barbaada, garuu jecha sirrii argachuu dadhaba. Yeroo akkasiitti callisuun yeroo tokko tokko jecha dheeraa caalaa waan hedduu ibsa.

Dhuma irratti Fadhiidoon haasaa jalqabe.

“Waan darbe hunda irra deebinee falmuu hin barbaadu. Garuu waan dhugaa ta'e beekuu barbaada,” jedhe.

Namni sunis yeroo muraasa callisee booda deebii kenne.

Haasaan isaanii dheeraa ture. Garuu wanti isaan irratti walii galan tokko ture:

Rakkoo tokko furuu yoo barbaadan, dhugaa beekuu fi wal dhaggeeffachuu qabu.

Fadhiidoon Barumsa Maal Argate?

Haasaa sana booda Fadhiidoon waan tokko hubate.

Jireenyi nama tokkoo yaada namoota biroo qofaan hin ijaaramu. Namni tokko yeroo rakkoo keessa jiru, murtee isaa sirriitti yaaduu qaba.

Waan namoonni dubbatan hunda amanuun sirrii miti. Akkasumas waan tokko dhaga'uun qofa nama biraa irratti murtii kennuunis sirrii miti.

Fadhiidoon kana irraa barumsa guddaa argate.

Dhugaa barbaaduun gaarii dha, garuu dhugaa barbaaduun obsa, marii fi yaada qulqulluu barbaada.

Maatiin Maal Godhuu Qaba?

Rakkoon nama tokko yeroo baay’ee maatii isaa irrattis dhiibbaa qaba.

Kanaaf, yeroo rakkoon uumamu, namoonni maatii keessa jiran wal dhaggeeffachuu qabu. Daa'imman yoo rakkoo keessa jiran immoo, nageenyaa fi fayyaa isaanii dursa kennuun barbaachisaa dha.

Mucaan waan tokko sirriitti ibsachuu yoo dadhabe, namni guddaan isa dhaggeeffachuu qaba.

Yeroo tokko tokko mucaan gargaarsa barbaada, garuu akkamitti akka gaafatu hin beeku.

Kanaaf, maatiin:

mucaa isaanii dhaggeeffachuu,

sodaa isaa hubachuu,

jecha isaa tuffachuu dhiisuu,

rakkoo isaa nagaan mari'achuu,

fi yeroo barbaachisaa ta'etti nama amanamaa irraa gargaarsa gaafachuu qabu.

Guyyaa Sana Wanti Jijjiirame

Haasaa sana booda Fadhiidoon gara manaatti deebi'e.

Waan inni dhaga'e hundi rakkoo isaa battalum hin furrene. Garuu garaagarummaan guddaan tokko uumame.

Fadhiidoon amma waan inni godhu beekee ture.

Duraan sodaan isa to'ataa ture. Amma garuu sodaa isaa hubatee, tarkaanfii suuta suutaan fudhachuu jalqabe.

Inni ofitti akkana jedhe:

“Jireenyi koo waan kaleessaa qofaan hin murtaa'u.”

Kun isaaf jalqaba haaraa fakkaate.

Garuu Iccitiin Tokko Hafe

Seenaa Fadhiidoo keessatti wanti tokko ammallee ifa hin baane ture.

Wanti darbe keessaa tokko, namni hundi akka waan tokkootti hin ilaalle.

Namni tokko waan tokko akkana jechuun yaada.

Namni biraa immoo waan sana karaa addaatiin ilaala.

Kanaaf, dhugaan guutuun maal akka ta'e hubachuun ammallee barbaachisaa ture.

Fadhiidoon kana beeka.

Kanaaf, murtee tokko dabarse:

“Ani nama tokko qofa dhaggeeffadhee murtee hin kennu. Waan jiru sirriitti hubachuuf yeroo nan kenna.”

Murteen kun jireenya isaa keessatti jijjiirama guddaa fiduu danda'a.

Abdii Haaraa

Yeroo galgalaa, Fadhiidoon bakka tokko taa'ee samii ilaale.

Guyyaan dheeraa ture.

Garuu garaan isaa guyyaa darbe caalaa tasgabbaa'aa ture.

Rakkoon isaa guutumaan guutuutti hin furamne. Deebiin gaaffii isaa hundas hin argamne.

Ta'us, abdii tokko argate.

Abdiin yeroo rakkoon jiraatutti nama gara fuulduraatti tarkaanfachiisu keessaa isa tokko dha.

Fadhiidoon waan darbe irraa barachuu, har'a sirriitti jiraachuu fi boruuf qophii ta'uu murteesse.

Seenaa isaa keessatti kun xumura miti.

Kutaaleen itti aanan keessatti wantoonni haaraan mul'achuu danda'u.

Xumura Kutaa 4ffaa

Seenaa Mucaa Fadhiidoo irraa barumsi guddaan tokko jira:

Rakkoon yoo dhufe, ariitiin murtee kennuu irra, waan jiru sirriitti hubachuu, wal dhaggeeffachuu fi furmaata nagaa barbaaduun barbaachisaa dha.

Namni tokko waan kaleessaa jijjiiruu hin danda'u. Garuu har'a maal akka godhu fi boru akkamitti akka jiraatu irratti murtee qaba.

Fadhiidoonis guyyaa sana waan kana hubate.

Seenaa isaa garuu ammallee itti fufa...

Kutaa 5ffaa keessatti:

Fadhiidoon odeeffannoo haaraa tokko dhaga'a. Odeeffannoon sun waan inni duraan yaadaa ture jijjiiruu danda'a. Garuu dhugaan sun maal ta'a? Eenyutu isaaf odeeffannoo kana fida?